Kirjeitä tuntemattomilta (osa 1)

Toinen tämänhetkinen projektini kohteena on jälleen kerran kaverin kaveri, sanotaan vaikka että Marjatta. Marjatan olen tavannut yhden kerran kaverini seurassa, joten hän ei minua tunne emmekä varmasti tapaa uudestaan kuin ehkä sattumalta.

Tämän projektin on tarkoitus olla pitkäaikaisempi ja hauskempi kuin edellisessä postauksessa kuvaamani. Aion jatkaa projektia ainakin ensi joulukuuhun tai tammikuuhun asti.

Aion lähettää kerran tai kaksi kuukaudessa kohteelle allekirjoittamattomia kirjeitä, jotka ovat muuten aivan tavallisia. Loka- tai marraskuussa pidän tauon ja pyydän tarkkailijakätyriäni katsomaan huomaako kohde kirjeiden tulemisen lakkaavan. Viimeisessä kirjeessä saatan jopa vihjaista mistä on kyse ja antaa tämän blogin osoitteen, jotta kohde voi yllättyä vielä paremmin (en sitten tiedä onko yllätys positiivinen..).

Tänään kirjoitin ensimmäisen kirjeen jossa käytän hienoa peitehenkilöllisyyttä josta ei saa mitään selkoa siitä kuka minä olen. Tässä on kirjeen teksti kaunistelemattomana:

"Hei!
Minulla on ollut todella hauskaa viime päivinä. Naapurini on hankkinut vastikään koiran, jota olen hoitanut. Tulee ihan lapsuus mieleen. Silloin kuin asuimme vielä Lieksassa. Muistatko, ajoit kerran ohi ja minä vilkutin? Tuskin arvasit että kuulisin minusta enää koskaan.

En tiedä oletko kuullut ikinä Michael Jacksonista. Se taisi kupsahtaa vähän aikaa sitten. Tosi traagista. Se oli nimittäin aivan uberupee muusikko. Oon kuunnellu sitä nyt 100000 kertaa enemmän kuin ikinä ja opettelen yhen kaverin kanssa moonwalkia.

Nyt tuli kyllä kiire. Sovin että menen biitsille kavereiden kanssa viideksi, joten en ehdi kirjoittaa enempää.

Voi hyvin!"

Kirjeen saatuaan kohde voi tietenkin arvailla että kirje on vain harhautunut väärään osoitteeseen sillä se ei todellakaan kuulosta ikäiseni kirjoittamalta. Mutta saa yllättyä ensi kerralla kun taas kerran tulee kirje ja aivan erilaisella tekstillä!